Käyttäjätieto helpottaa sisäilmaongelmien ratkaisua
Tarkka käyttäjätieto helpottaa sisäilma-asiantuntijan työtä
Tilojen käyttäjät ovat tärkeä tietolähde, kun kartoitetaan sisäilmaongelmia. Tiloissa työskentelevät tai asuvat henkilöt pystyvät kertomaan konkreettisia esimerkkejä siitä, missä ja milloin sisäilmaan liittyviä ongelmia erityisesti esiintyy. He pystyvät usein paikallistamaan ongelman tiettyyn kohtaan rakennusta tai muulla tavoin tarkentamaan, milloin ongelmia havaitaan erityisesti. He auttavat rajaamaan ongelman ennen tarkempia sisäilma-analyyseja.
Mutta miten saada tilojen käyttäjien kokemukseen perustuva tieto hyötykäyttöön? Käyttäjätietoa on yleensä olemassa, mutta usein hankaluuksia on kokemusdatan systemaattisessa keräämisessä ja hyödyntämisessä.
Kokemusdatan kerääminen ennen: toimistorakennuksen käyttäjien jututtaminen
Usein kiinteistön sisäilmaan liittyvät ongelmat tulevat ensimmäisenä esille tilojen käyttäjien havainnoista. He kertovat esimerkiksi, että tietyssä rakennuksen osassa on tunkkainen ilma tai homeen haju. Kiinteistöpäällikölle välittyy näitä viestejä eri kanavia pitkin ja niiden pohjalta aloitetaan tilanteen kartoitus. Havaittuja sisäilmaongelmia kartoitetaan aluksi käymällä tiloja läpi ja keskustelemalla tilojen käyttäjien kanssa. Ilmanvaihtoon perehtynyt talotekniikan asiantuntija kiertää isomman toimistorakennuksen tiloja parisen tuntia. Hän ottaa asiakkaan huolen tosissaan ja pyrkii tarkentamaan ongelmaa ennen päätöstä seuraavista toimenpiteistä.
Asiantuntija jututtaa niitä tilojen käyttäjiä, jotka sillä hetkellä ovat paikalla ja pystyvät irrottautumaan työtehtävistään keskustelun ajaksi. Kaikki tilojen käyttäjät eivät ole paikalla, joten osa kokemusdatasta jää keräämättä. Moni tilojen käyttäjä kertoo mielellään, millaisia sisäilmaongelmia he ovat havainneet. Välillä puhe kääntyy muihin asioihin ja asiantuntijalle kertyy paljon sellaistakin tietoa, mikä ei suoranaisesti liity sisäilmaan. Kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeää eikä yksittäinen tilojen käyttäjä pysty välttämättä arvioimaan, mikä tieto on arvokasta sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja mikä ei. Tietoa kertyy runsaasti ja se on sellaisessa muodossa, että sen hyödyntäminen on työlästä. Kerättyä dataa on prosessoitava, jotta se on aidosti käyttökelpoista sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Koska kokemusdataa saatiin haastattelumenetelmällä kerättyä vain osalta tilojen käyttäjistä, on ehkä tarpeen kerätä tietoa myös esimerkiksi mittauksin. Aikaa tiedon keruuseen, prosessointiin ja täydentämiseen kuluu runsaasti.