Kolme erilaista palautteen­antaja­tyyppiä

Tuntuuko sinusta, että toiset valittavat aina ja joka asiasta? Jotkut sen sijaan eivät anna palautetta silloinkaan, kun aihetta olisi. Oletko kiinteistöpäällikkö, joka hikoilee palauteviidakon keskellä ja toivoo erottavansa jyvät akanoista? Pengoimme valittamisesta tehtyjä tutkimuksia ja törmäsimme kolmeen valittajatyyppiin, jotka saattavat olla tuttuja sinullekin. Ihmisiä luokitellaan valittajatyyppeihin monilla eri tavoilla ja kolmeen jako on yksi karkea, mutta selkeä luokittelu. Tutustutaanpa tarkemmin tähän luokitteluun.

Krooniset valittajat

Ensimmäisen valittajatyypin muodostavat krooniset valittajat. He eivät ole koskaan tyytyväisiä ja valittaminen on heille hyvin syvään juurtunut ajattelutapa. Krooniset valittajat antavat herkästi palautetta. He vatvovat ongelmiaan ja kiinnittävät huomiota takapakkeihin.

Tuulettajat

Toisen valittajatyypin muodostavat ”tuulettajat”, jotka purkavat turhautuneisuuttaan tuulettamalla kaiken negatiivisen ulos tilanteen tullen. He keskittyvät itseensä ja useimmiten negatiiviseen kokemukseensa. He eivät niinkään kaipaa ratkaisua ongelmaansa vaan hyväksynnän kokemukselleen.

Ongelmanratkaisijat

Kolmas valittajatyyppi on ongelmanratkaisijat, jotka nimensä mukaisesti keskittyvät ongelman ratkaisuun. He keskittyvät ongelman vaikutuksiin, muutoksen tärkeyteen ja yhteistyöhön saavuttaakseen ratkaisun ongelmalle. Tämä on paras tapa valittaa ja antaa palautetta. Ongelmanratkaisijoiden olisikin toivottavaa antaa palautetta herkästi, sillä heillä saattaa olla toimiva ratkaisuehdotus olemassa jo palautetta antaessa.

Kroonisen valittajan ja tuulettajan on mahdollista kääntää ajattelutapaansa positiivisemmaksi ajattelemalla enemmän positiivisia ajatuksia. Tutkimusten mukaan noin 40% onnellisuudesta on perustuu tarkoitukselliseen toimintaan, kuten optimismin tietoiseen harjoitteluun. Onnelliset ihmiset valittavatkin vähiten, mutta myös heidän tulisi antaa riittävästi palautetta, jotta ongelmat eivät huononna heidän mielialaansa. Sama pätee kaikkiin muihinkin ihmisiin, asioista kannattaa antaa palautetta, jotta vältetään ongelman pitkittyminen ja sitä kautta myös ongelman vaikutukset omaan mielialaan.

Palautetta voi tulla myös ihmisiltä, jotka eivät varsinaisesti ole tyytymättömiä tilanteeseen, mutta haluavat muutosta asiaan. Vaikka ihminen ei juuri nyt kokisikaan tyytymättömyyttä, hänellä voi olla tarve valittaa henkilökohtaisista syistä. Valittamalla esimerkiksi saadaan toteutettua jokin itselle tärkeä muutos, vaikka nykytilanteessa ei olisikaan mitään vikaa.

Lähteet:

Alicke, M., Braun, J., Glor, J., Klotz, M., Magee, J., Sederholm, H. & Siegel, R. (1992). Complaining behavior in social interaction. Personality and Social Psychology Bulletin, 18, 286-295.
Biswas-Diener, R. (2017). The Three Types of Complaining. Psychology Today [verkkolehti]. Saatavissa https://www.psychologytoday.com/intl/blog/significant-results/201706/the-three-types-complaining. [Viittauspäivä 1.6.2020.] Kowalski, R. M. (1996). Complaints and complaining: Functions, antecedents, and consequences. Psychological Bulletin, 119(2), 179-196.
Kowalski, R. M., Allison, B., Giumetti, G.W., Turner, J., Whittaker, E., Frazee, L. & Stephens, J. (2014). Pet Peeves and Happiness: How Do Happy People Complain? Journal of Social Psychology, 154.
Wojciszke, B., Baryla, W., Szymkow-Sudziarska, A., Parzuchowski, M. & Kowalczyk, K. (2009). Saying is experiencing: Effective consequences of complaining and affirming. Polish Psychology Bulletin, 40, 74-84.