Rakennus­terveys­­asian­­tuntija hyötyy käyttäjä­­ko­ke­mu­sten syste­maat­ti­ses­ta keruusta

Rakennusterveysasiantuntijan ammattitaitoon turvaudutaan usein akuuttien sisäilmaongelmien selvittämisessä. Rakennusterveysasiantuntija tarvitsee ratkaisukeskeisen työskentelynsä tueksi kattavan tilannetiedon kohteesta. Tärkeä lähestymiskulma tilannetietoihin ovat tilojen käyttäjien kokemukset ja konkreettiset havainnot tutkittavasta tilasta.

Rakennusterveysasiantuntijan on mahdollista tehdä perusteltuja, selvitysprosessiin liittyviä päätöksiä tilojen käyttäjien sisäympäristöön liittyvien havainto- ja kokemustietojen perusteella.

1. Sisäilmaongelman luonteen, laajuuden ja sijainnin selvittäminen rakennuksessa: käyttäjäkokemusten hankinta etätyönä ja ilman teknisten laitteiden asentamista tuo joustavuutta sisäilmaongelmien selvitystyöhön.

2. Näytteidenoton kohdistaminen ja rajaaminen: Riskirakennetta saattaa sijaita laajasti rakennuksessa. Näytteenoton suuntaaminen ja rajaaminen käyttäjätiedon perusteella on kustannustehokas vaihtoehto, jossa häiriön määrä saadaan minimoitua.

Esimerkki: Riskirakennetta sijaitsi monikerroksisen rakennuksen ulkovaipassa laajalla alueella ympäri rakennuksen. Rakenteiden avauksia ja näytteidenottoa kohdennettiin sisäympäristön käyttäjätiedon perusteella minimoiden tutkimuksista aiheutuva haitta ja kustannukset.

3. Sisäympäristön käyttäjäkokemustiedon tarkastelu eri kulmista ja vertailu muuhun käytössä olevaan aineistoon: Rakennuksessa voi samaan aikaan esiintyä monia ongelmia ja ilmiöitä, joiden voimakkuus ja haittaavuus voivat vaihdella olosuhteiden ja sijainnin mukaan. Käyttäjäkokemustiedon pohjalta on mahdollista tarkastella sisäilmaongelmia eri näkökulmista ja saada kokonaisuutta selkiinnyttävää tietoa.

Esimerkki: Rakennuksessa oli tunkkainen ilma ja lämpötila liian korkea. Ilman vaihtuvuudessa havaittiin tarkempaa selvittämisen tarvetta. Havainnot kohdistuivat erityisesti tietylle alueelle rakennuksessa, jonne päätettiin kohdentaa tarkempia selvityksiä. Käyttäjäkyselystä saatiin tietoa käytävässä esiintyvästä hajusta. Tarkemmissa tutkimuksissa käytävän varrelta löydettiin tiivistämättömiä läpivientejä sähkötilasta.

4. Yksityiskohtaisen tiedon hyödyntäminen: Pienikin tiedonmurunen voi auttaa kartoittamaan sisäilmaongelmien juurisyitä. Kiinnitä huomiota aikayhteyteen sekä viikonpäivän että kellonajan osalta.

Esimerkki: Konkreettiset havainnot johtavat jäljille. Työntekijä havaitsi häiritsevän jatkuvaluonteisen äänen. Yksityiskohtaisista tiedoista selvisi äänen alkamisen ja päättymisen ajankohtia. Havainnot viittasivat selvästi teknisen laitteen toimintaan ja mahdolliseen vikatilaan. Käyttäjäkokemustiedon perusteella ryhdyttiin selvittämään häiriön alkuperää.

5. Varmista haittakokemusten ja konkreettisten havaintojen sisältyminen tietoihin: Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi varmista, että sisäympäristön käyttäjäkokemustiedot sisältävät sekä a) tiedot tilan käyttäjien kokemista haittakokemuksista että b) tilan käyttäjien konkreettiset havainnot, kuten tiedot kastumisjäljistä (mieluiten kuvien kera).